Kotiseutuväeltä kunniaa ja kiitosta Ilmajoen työväentalolle

Etusivu

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Etelä-Pohjanmaan kotiseutu- ja museoyhdistyksen rakennusperintötyöryhmä on noteerannut Ilmajoen työväentalon vuoden 2015 rakennusperintöpalkinnon arvoiseksi.

Vuonna 1938 käyttöön otettu työväentalo on käynyt läpi viiden viimeisen vuoden aikana 120 000 euron peruskorjauksen, joka on toteutettu perinteitä kunnioitten.

Rakennusperintötyöryhmä haluaa tämän vuoden kilpailussa nostaa esille seura- ja työväentalojen kunnostamisen tärkeyttä. Työväentalon kunnostaminen on hyvä esimerkki Ilmajoen Työväenyhdistys ry:n pitkäjännitteisestä ja aktiivisesta työstä, jonka ansiosta talo on edelleen jäsentensä ja kuntalaisten käytössä, sanoi työryhmän puheenjohtaja Liisa Heinilä Alajärveltä.

Jakaessaan joka toinen vuosi palkinnon työryhmä haluaa herättää kiinnostusta vanhaa rakennuskulttuuria kohtaan, lisätä sen arvostusta sekä nostaa esiin hyvin säilyneitä, perinteisillä tavoilla ja materiaaleilla korjattuja rakennuksia. Tämän vuoden kilpailu on järjestyksessä kymmenes.

Kunniakirjan vastaanotti puheenjohtaja Jari Renkola. Tiedottaja Toive Tynjälä esitteli valokuvin hyvin suoritettua peruskorjausta sekä työväentaloa kokonaisuutena. Suurremontin suunnittelusta on vastannut rakennusmestari Antti Kuittinen Ilmajoelta.
Työväentalot harvinaisia maaseudulla
Ilmajoen työväenyhdistys toimii maaseudulla ja on harvoja työväenyhdistyksiä, joilla on omistuksessa ja kaiken kansan käyttävissä palveluiltaan ajanmukainen ja hyvässä kunnossa oleva työväentalo.

Ilmajoelle saatiin ensimmäinen työväentalo jo 1906 Jaakko Huhta-Kahman maalaistalosta. Nykyinen työväentalo otettiin käyttöön marraskuussa 1938. Työväenyhdistys on perustettu suurlakon jälkimainingeissa 1905.

Nykyisen työväentalon pääsisäänkäynti ja talo koko komeudessaan ovat kuvattuna Työväentalojen liiton esitteessä, pääsisäänkäynti sen etukannessa.

Työväentalo seisoo jykevästi keskellä Ilmajoen kaupallista keskustaajamaa soveltuen erinomaisen hyvin harmaan siniseen arkkitehtuuriin. Läheisyydessä ovat kaksikerroksiset Oma Säästöpankki ja Äärysen talo.

Työväentalon ulkopinta oli aluksi hirrellä ja punavärinen, kunnes se 1958 vuorattiin ns. Sihdon pontilla ja maalattiin siniseksi. Historia ei kerro, miksi väri vaihtui.

Olemme nimenneet lähitienoon Paasivuorenaukioksi ilmajokelaissyntyisen ay-liikkeen perustajan, senaattori Matti Paasivuoren elämän työtä kunnioittaen, kertoi Tynjälä kotiseutuväelle.
Palvelee monipuolista käyttäjäkuntaa
Vuosien varrella työväentaloa on peruskorjattu. Koskaan rakennukseen ei ole tehty rakenteellisia muutoksia. Päinvastoin talon käyttäjät ovat kiittäneet 30-luvunsuunnittelija Olli Pietilää sekä suurta rakennustyöväen joukkoa lopputuloksesta, joka yhä tyydyttää talon käyttäjäkuntaa.

Koskaan aikaisemmin ei ole tehty nyt loppuun saatetun suuruista peruskorjausta yhteen putkeen. Kun tarkalleen laskemme, remonttiin meni rahana 120 000 euroa. Satoja palkkatunteja ja toistatuhatta talkootuntia. Valtionavustusta tähän summaan on saatu 55 000 euroa, mutta 65 000 euroa on pitänyt koota arpa-, myyjäis- ja kahvituloista, pienistä puroista.

Peruskorjaustyöt aloitettiin valmistamalla alakertaan jakelukeittiö. Arkistohuoneen rakentaminen sekä pelastusviranomaisten vaatimat 2. kerroksen varauloskäynnit, sisätilojen turvavalot sekä pannuhuoneen vesikaton korjaaminen kuuluivat alkutöihin. Vesikaton maalaus ja reikien korjaus sekä talon ulkopintojen korjaus ja maalaus olivat hintava urakka.
Historialliset kohteet näyttävästi esille
Taloon on tehty kaksi kulttuurihistoriallisesti arvokasta parannustyötä. Juhlasalin seinän valkokangasverhouksen takaa paljastui vuoden 1938 aikainen punapilarinen seinä.

Toinen on valvontatorni joka sipulinuppitankoineen kurottaa kohti taivasta. Tämä samoin kuin juhlasalin isot ikkunapuitteet vaativat kädentaitajia, joita Ilmajoelta onneksi löytyy.

Kunniapuheenjohtaja Aarne Koskimäki kanssatovereineen suoritti talvisodan aikana tornista ilmavalvontaa. Hän on kertonut, että erään valvonta vuoron aikana tummiin pukeutunut joukko lähestyi ja majoitettiin työväentaloon. Joukko oli Räisälän kunnalliskodin mielisairasosaston asukkeja, siis evakkojen/pakolaisten vastaanottokeskus.

Talo on sisältä stailattu ja paikat on nimetty käytön mukaan; juhlasali, juhlaravintola, kokoussali, jakelukeittiö ja ravintolan keittiö, yläaula, eteinen ja portaikko, arkisto, saniteettitilat naisille ja miehille,

Talossa on jatkuvasti eläkkeensaajien kerhoja, kokouksia ja musiikkia, Mikko Viinikan antiikkihuutokauppoja, oopperakuoron harjoitusleirejä, yhdistyksen 110-vuotisjuhla, kauneusiltoja, pikkujouluja, vuodenvaatemyyntiä, nahkatakkimyyntiä, ompelukone- ja huonekalumyyntejä, häitä, nimiäisiä, rippijuhlia ja jopa amerikkalaiset itsenäisyyspäivälliset sekä yhdistyksen omaa harrastus- , opinto- ja kokoustoimintaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kommentoi